Täydellinen päivä

San Franciscossa ylle on saapunut helleaalto. Tässä mereltä puhaltavien tuulien, sumun ja kaiken kaikkianaan hyvin vaihtelevan ilmaston kaupungissa +30 astetta on harvinaisuus, josta nautimme eilen tekemällä pyöräilyretken Golden Gate -sillan toisella puolella olevaan Sausaliton kaupunkiin. Vuokrasimme minulle pyörän päiväksi läheisestä pyöräliikkeestä ja posotimme liikenteen seassa rantatietä pitkin Golden Gatelle ja sen yli Sausaliton hengeltään välimerelliseen pikkukaupunkiiin. Pysähdyimme ensimmäisen pikkukaupuan kohdalla ja ostimme jäätleöt syöden ne samantien, istuen jalkakäytävällä pyörine nojatessa puuhun. Söimme lounasta meren äärellä katsellen San Franciscon siluettia ja koimme olevamme ihan jossain muualla kuin Yhdysvalloissa. Ravintolan lounasleivät maistuivat Italialta ja musiikki oli eurooppalaista vähemmän tunnettua poppia arabialaisilla mausteilla. Minulla oli uusi kulahtaneen punainen paita päällä, paras löytö ikinä.

Päivän miete
Siinä ajatuksia kuljettavan musiikin tahdissa, kehon rentoutuessa päivän miete oli minulla se, mitä tekisin, jos juuri sillä mukavalla sekunnilla alkaisi voimakas maanjäristys. Katselin rannassa ja kadulla näkyviä ihmisiä, yritin kuvitella miltä maanjäristys näyttäisi ja tuntuisi. Miten rauha ja idylli yhtäkkiä rikkoutuisi, miten tapahtuisi jotain mitä kukaan ei osaisi ennakoida ja mikä vaatisi selviytymistaitojen esiin kaivamista jokaisen kohdalla. Tätä R:lle ääneen jakaessani leikittelin ajatuksella, että sellaisessa tilanteessa löytyäisin itsestäni supervoiman. Osaisin lentää, juuri niin kuin unissani. Jatkoin ajatusta sillä, että ympärilläni olevista ihmisistä kymmenkunta muutakin henkilöä huomaisi omaavansa jonkin supervoiman ja näin olisimmekin ylivoimaisen tilanteen pakottamana löytäneet itsestämme yliluonnollisia kykyjä. Kiehtova ajatus, etenkin kun pystyin sen niin hyvin silmieni edessä kuvittelemaan. Meidät lentämässä, siirtämässä romahtaneita taloja ja sammuttamassa tulipaloja.

Päivän huomio
Uppoutuessani mielikuvitusmaailmaani R teki hauskan huomion. Symppiksen kaupungin merellistä imagoa pehmensi entisestään lounasravintolamme ohi ajaneen postiauton sivupeilissä roikkuva märkäpuku. Reipasta ideointia postimieheltä, kuivattaa märkäpukua ajolla ollessaan. Niin tyypillistä. R tekee mielenkiintoisia huomioita minun ollessani ennemmän tai vähemmän omissa maailmoissani.

Pian tämän jälkeen haimme pyörämme ja nousimme lauttaan, joka vei meidät takaisin San Franciscoon. Merellä oli ihoa hivelevän viileää. Tein kotona kanakuskussalaattia ja maistelimme uskomattoman hyvää viiden dollarin Pinot Grigiota humaltuen juuri sopivasti. Myöhemmin illalla minua kosittiin, keskiyön paikkeilla kotiin saapunut ranskalainen kämppis oli valmis jättämään poikamiesvuodet taakseen ja laittoi hyväntuulisella heitollaan pisteen täydelliselle kesäpäivälle.

Näkymä lounasravintolasta